"Vaatteet on mun aatteet"

anteeks klisee otsikko
Nyt seuraa tosi klisee tekstiä, missä ei ole juonesta tietoakaan, mutta mulle aihe on henkilökohtainen ja kerron omakohtaisia kokemuksia lopussa. Haluan avautua nyt avautua mun mielestä tärkeestä jutusta:


Mua kyrsii mahdottoman paljon se että kuinka jotkut ihmiset huutelevat toisille ihmisille heidän vaatteistaan, ja kaiken lisäksi päin naamaan. Tällainen ei ole mun mielestä tarpeellista, koska ei ketään varmastikaan tietää kuinka kamalilta hänen vaatteensa näyttävät.
Itsekkään tosin ole mikään enkeli tämän asian suhteen, sillä itsekin arvostelen mielessäni toisten vaatteita, mutta ikinä ei tulisi mieleen että menisin sanomaan asiasta päin naamaa.

Mun mielestä on ahdasmielistä mennä sanomaan toiselle että ”sulla on kamalat vaatteet” sillä mitä luultavammin tämä henkilö jolla on ne vaatteet viihtyy ja luultavasti pitää niistä. Pitää myös huomioida että kaikilla perheillä ei ole varaa panostaa pukeutumiseen niin kuin toisilla perheillä. Eli pukeutumisesta on turha tulla huomauttamaan. Poikkeuksena silloin kun pukeutuminen alkaa rikkoa siveyden rajoja, eli minihame alkaa käymään liian lyhyeksi ja paidan kaula-aukko alkaa muuttua liian suureksi.

Pukeutuminen heijastaa useinkin ihmisen persoonallisuutta, vaikkakaan ei aina. Eli yleensä räiskyvillä itsevarmoilla persoonilla on erilaisia vaatteita kuin harmailla takapenkin hissukoilla. Ja jos joskus tällaisella hissukalla on jonain päivänä erilainen vaate kuin yleensä, voi johtaa siihen että kyseiselle hissukalle huudetaan. Uusi vaate saattaa olla hissukka henkilölle sellainen joka tuo itsevarmuutta lisää, ja jos joku huutaa että se on ruma, saattaa itseluottamus romuttua täysin. Tämän jälkeen hissukan täytyy aloittaa itseluottamuksen kerääminen alusta.
Myös ne joilla on omatyyli, ja ovat vahvoja persoonia saavat kuulla vaatteista huomauttelua, sillä he poikkeavat massasta ja pistävät silmään. On hienoa jos ihminen on niin vahva että pystyy hyvillä mielin pukeutumaan samanlaisiin vaatteisiin päivästä toiseen huuteluista huolimatta.

Mulla on aiheesta melko paljon omakohtaisia kokemuksia, ja tämä onkin syy miksi halusinkin kirjoittaa tästä. Oon saanut kuulla pukeutumisestani seiskaluokan lopusta asti, ja kasilla tämä oli pahimmillaan. Koulussa sain kuulla mm. ”hyi vittu mikkä vaatteet” ”mahtusko vielä pinnejä lisää” ”kivat meikit” (tämä oikein sarkastisella äänen sävyllä) Pukeutumisesta tuli, ja tulee nykyäänkin vapaa-ajalla. Kasilla tämä huutelu alkoi käydä ahdistavaksi, kuulin sitä joka viikko, nykyään lähinnä naurattaa se että miten ne jaksaa vielä. Viimeksi huutelua kuulin eilen ”siellä taas pikku Sini tallustaa” ja se mitä vanhemmat edllä sitä nuoremmat perässä ”olisko kengät mitää, vai eikö perheen takia oo varaa”- 96’ poika. Tämä kenkä juttu sen takia että kävin kaupassa paljain jaloin. Itse en ole suonut kenellekään sitä onnistumisen tunnetta, että olisi pystynyt muuttamaan mun tyyliä. Oon aina miettinyt että mua ei ole kiusattu mutta nyt on pakko sanoa että: kyllä, mua on kiusattu pukeutumisen takia.

Eli ihmiset, älkää luulko että kaikkien pitää olla perus farkkulegginssit – pitkä toppi – neule muotista tulleita jollei itse tykkää niistä vaatteista. Eli olkaa sitä mitä ootte ja pysykää sellaisina.