keskiviikko 29. toukokuuta 2013

2010-2013

Näin paria päivää ennen kun saan lakin, ajattelin tehdä täillaisen yhteenvetopostauksen lukiovuosista.szxdx
xdasF
Itse lähdin lukioon takki auki. Nyt kun muistelee, olin silloin melko naiivi ja pieni. Suunnitelmissa oli pitkä matikka ja laaja fysiikka ja kemia. Pitkä matikka jäi pois 3. kurssin jälkeen, fysiikka 2. kurssin jälkeen ja kemiaa en käynytkään kuin sen yhden pakollisen kurssin verran. Tilalle tuli lyhyt matikka, uskonto ja psykologia, jotka olivat mulle hyvä vaihtoehto.   

Sen lisäksi, että ainevalinnat heittivät aivan uusiksi, muistan lukion ykköseltä sen, kuinka syksyllä olin kamalan väsynyt ja opiskelu tuntui kauhean raskaalta kun joka päivä oli 8 tunnin päiviä. Onneksi niihinkin tottui alkujärkytyksen jälkeen.

Lukion toinen luokka oli mielestäni kauhean mukava! Vuosi lähti käyntiin, kun ilmottauduin opintoretkelle Ranskaan, Strasbourgiin, jonne suunnattiin muutamaksi päiväksi Euroscolapäivään ja muutenkin näyttämään turisteilta. Reissu oli mahdottoman mukava, vaikka olinkin sen jälkeen viikon todellla kipeänä.
Toinen ihan jees juttu oli wanhojentanssit, vaikken itse tanssinutkaan, mutta olin järjestelyissä mukana ja päivän aikana tuli hilluttua kameran takana. 
Myös muutamat lukiobileet piristivät opiskelun keskellä, joka oli hieman löysempää kuin ykkösellä, vaikkakaan kaikki lukiopippalot eivätkän menneet aivan suunnitelmien mukaan. 

Abi-vuosi oli lukiovuosista ehkäpä se mieleen jäävin kaikkine lukioperinteinee, kuten penkkarit ja abiristeily. Tätä kolmatta vuotta varjosti kirjotuksista johtuva infernaalinen stressi ja pakko myöntää, välillä iski epätoivo ja itsetuntopula, mitä kirjoituksiin tulee. Keväällä panikoin jo sitäkin, että tuleeko musta ylioppilasta, mutta niin kävikin, että lakkihan se sieltä tulee! :)

Millään huippupapereilla en valmistu, mutta itse olen tyytyväinen omaan 7,5 keskiarvoon ja kirjoitusten tuloksiin: pitkä englanti A, lyhyt matikka B (tämä jäi vähän kaivertamaan...), psykologia C, uskonto C, historia C, maantiede M ja äidinkieli M. 

Kokonaisuudessaan lukio oli itselleni juuri sopiva koulu, vaikka ykkösellä opiskelutahti vähän karmaisikin. Itse vedin loppuen lopuksi sieltä, mistä aita oli mahdollisimman matala ja voin sanoa, että jos olisin vain jaksanut panostaa edes pikkuriikkisen enemmän opiskeluun, niin tulokset olisivat olleet parempia. Etenkin abivuonna tuli laiskoteltua...

Edessä on vielä parin AMK:n pääsykokeet ja sitten alkaa jännääminen, että pääsekö mihinkään kouluun..

tiistai 21. toukokuuta 2013

Tänään

Tapeltuani pari päivää pöytäkoneeni kanssa, sain sen toimimaan jotenkin! Koneen jumiutumisesta johtuen, en ole kirjoitellutkaan pariin päivään, sillä kaikki mun kuvanmuokkausjutut ovat sillä koneella. Täytyy kyllä myöntää, että luulin jo jossain vaiheessa etten saa konetta enää laisinkaan toimimaan.

Okei, nyt koneen toiminnasta tähän päivään. Oon ollut tänään melko aikaan saava, vaikka huomiseen jäi juttuja, jotka piti tehdä jo tänään. Noh, onhan päivä vielä huomennakin! Nyt kuitenkin pari kuvaa tältä päivältä:
Jokseenkin aneemisesta värityksestään huolimatta, yllä oleva safka oli hyvää! Kastike, joka tosin näyttää enemmänkin joltain epäilyttävältä liemeltä lautasen pohjalla, oli hyvää! Kastikkeeseen tulee kaikessa yksinkertaisuudessaan, tippa vettä (jota itse laitoin vähän liikaa) vähän koskenlaskijajuustoa, ruokakermaa ja tietenkin mausteet. Ihan ok, nopea välipalasafka.

Tarvitsisi kyllä alkaa panostaa taas enemmän syömiseen. Aamupalasta on mysli tippunut vallan pois, ei sen takia ettenkö jaksaisi syödä vaan sen takia etten jaksa/viitsi istua sen kauempaa aamuisin ruokapöydän vieressä. Oikeastaan syömisen suhteen kaikki on mun omalla kohdalla kiinni viitsimisestä. Nyt täytyy kyllä ottaa itseään niskasta kiinni, etten jää junnaamaan ikuisiksi ajoiksi siihen 41,5 - 42 kilon vaiheille. 

Näytän ylemmässä kuvassa siltä, että olisin lähdössä kouluun... Oikeasti olin ihan vain lenkille lähdössä ja ajattelin, että voisin jo alkaa pikkuhiljaa totutella siihen, että kannan jotain. Reppu oli kevyt, vähän päälle 6 kiloa ja lenkki lyhyt, noin 3 kilometriä, mutta turha sitä on itteensä hajalle riuhtoa. 

Lenkin jälkeen vedin proteiinijuomat naamariin, ihan eilisen rankahkon salirupeamankin takia ja sen jälkeen jäätelöä. Kaikki terveysintoilijat varmaan saavat tästä yhdistelmästä vähintäänkin jonkin kohtauksen, mutta väliäkös tuolla. 

Päässäni pyörii tällä hetkellä muutamakin postausidea, joten jos mun koneeni ei lahoa uudelleen käsiin, niin postaustaukojen ei pitäisi venyä kovinkaan pitkiksi.  

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Huovinrinteellä & Fitnesstukkujuttuja

Tänään siis lähdettiin varuskuntavierailulle Säkylään! Jo heti voin sanoa, että päivä oli upea! Saatiin tutkia pasia ja päästiin me ajelullekin. Aamupäivään kuului myös kierros Porilaismuseossa, joka omasta mielestäni oli päivän tylsin osuus. Ruokailun jälkeen saimme katsauksen varusmiesten arkeen ja esiteltiin meille tupakin.Viimeiseksi meille esiteltiin taisteluvarustus, joka itselleni oli jo ennestään tuttu. Tällä kertaa uskaltauduin kokeilmaankin sirpaleliiviä, tetsaria, kypärää ja rynnäkkökiväärinkin sain kaulaan ja yllätyinkin, ettei 20 kiloa lisäpainoa tuntunutkaan niin pahalta kuin aluksi kuvittelin, tosin kun siihen lisätään vielä reppu ja parikymmentä marssittavaa kilometriä niin voi olla eri ääni kellossa.. Onneksi on vuosi aikaa treenailla. Vierailusta jäi hyvä fiilis ja hommasta sainkin motivaatiota jatkaa treenailua hyvillä mielin.

Se niistä armeijajutuista tältä erää (ja lupaankin olla kirjoittamasta aiheesta hetkeen), siirrytäänpä Fitnesstukun pakettiin, joka saapui alkuviikosta:
Eli tuli tilattua proteiinijauhe ja siihen samaan shakeri, kun en entuudestaan omistanut. Heti alkuun voin todeta, että olen tyytyväinen näihin hankintoihin. Okei, shakeria moittisin siltä osin että kannen siiviläosa on hieman hankala saada puhtaaksi, mutta toisaalta, eipähän tullut paakkujakaan.
 Itse jauhe vaikuttaa ihan pätevältä. Ensinnäkin, hyvä maku! Itsellä makuna on siis minttusuklaa, joka maistuu aivan siltä frezza mocca mintulta ja näin makean ystävänä arvostan sitä, että tämä on makeaa, muttei kuitenkaan imelää. Palauttavuus joutuu huomenna tulikokeeseen, kun luvassa on jalkatreeni, jonka jälkeen on ollut lihakset kohtalaisen kipeät. Palataan siihen tehokkuuteen sitten kun on enemmän käyttökertoja takana (:

maanantai 13. toukokuuta 2013

Pääsykokeissa jälleen

Tänään mulla oli herätys aamutuimaan, koska piti kiitää Lahteen pääsykokeisiin. Unta kertyi yön aikana huikeat 3 tuntia kellon lopettaessa lyhyet unet jo 04.00. Yllättävän pirteänä lähdin kohti pintakäsittelijän pääsykokeita. Täytyy kyllä sanoa, että olisin todella onnellinen jos pääsisin sinne opiskelemaan, paikka oli niin kivan oloinen mun mielestä! 

Vaikka reissu oli pitkä, niin jaksoin vielä napsia muutamat kuvat asusta, joka aiheuttaa mulle jostain syystä vähän lehmityttövibat.
On muuten tosi mukava, ettei enää asukuvia napsiessa ole vaarana kuolla hypotermiaan. Ehkäpä näin ollen asukuvia tuleekin olemaan useammin ja ehkäpä jossain vaiheessa laitan pitkästä aikaa jonkin mekonkin päälle.

Huomenna saankin nukkua kunnolla! Mikään täysin lepipäivä ei ole kuitenkaan tiedossa, sillä tarkoitus olisi vähän tehdä töitä, jottei seuraava tili olisi ihan surku. Lisäksi huomenna on luvassa salitreeni ja mahdollisesti lenkki aamusella, sikäli saan aikaiseksi. Keskiviikkona suuntaan Huovinrinteelle, josta tulee ihan taatusti kirjoiteltua jotain ja esittelyä odottaa Fitnesstukun tilauskin, vaikka se olikin pieni.

Nyt suihkuun ja aikaisin nukkumaan, väsyttää ihan hirveästi. 

lauantai 11. toukokuuta 2013

19

Happy birthday for me! En kyllä edes viettänyt synttäreitäni mitenkään. Sen sijaan lähdettiin mummulaan syömään, joten päälle tuli laitettua muutakin kuin kollarit ja jokin kulahtanut t-paita: 

Huh, näytämpä vähän tuimalta! Aurinko vähän häikäisi, enkä halunnut ottaa kuvia aurinkolasit päässä. Reippaana ihmisenä menin mummulle laudalla porukoiden mennessä autolla. Myönnettäkööt, että takaisin tulin auton kyydissä, sillä oli alkanut käymään ikävähkö tuuli (ja menomatkalla onnistuin venäyttämään jalkapöydän.. oon hyvä) Lähdin myöhemmin pikkusalillemme tekemään suht lyhyen yläkroppatreenin. Oli kyllä mukavaa treenata ylhäisessä yksinäisyydessä! On tämäkin ihan mukava tapa viettää synttäreitään, ei aina tartte olla riekkumassa yömyöhään missä sattuu. 

Ensiviikolla mulla on mukavasti ohjelmaa! Maanantaina olisi pintakäsittelijän pääsykokeet Lahdessa, keskiviikkona on varuskuntavierailu Säkylään ja perjantainakin on mukavaa ohjelmaa tiedossa. Lisäksi ensiviikolla tulevat tulokset YO-kokeista, ehkä ihan pikkuisen jännittää! 

perjantai 10. toukokuuta 2013

Armeijaan, mutta miksi?

Mulle tuli kysymys, missä kysyttiin, miksi ylipäätään menen armeijaan, joten ajattelin avartaa kyseistä asiaa yhden postauksen verran.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun asiaa ollaa kysytty ja ymmärränhän sen, että ihmetystähän tämä aiheuttaa, etenkin koska olen pienikokoinen. Armeijaan lähtö päätös lyötiin lukkoon tammikuussa, kun kaverin kans sovittiin, että intti kutsuu. Pohjalla oli tietenkin "muutaman" vuoden mittainen halu lähteä armeijaan, mutta tuskin olisin päätöstä tehnyt, ellen olisi sitä kaverin kanssa sopinut, en olisi saanut aikaiseksi.

Kun paperit oli laitettu menemään, niin heräsi itsellekin kysymys, miksi? Mut saa kyllä helposti houkuteltua kaikkeen mukaan, mutta jokin raja siinäkin. Taustalla oli tietty "lapsuuden" haave ja ajatus siitä, että mun mielestä maanpuolustus kuuluu yhtälailla naisille kuin miehillekin, ei se ole ainoastaan niiden velvollisuus. Lisäksi asiaa vahvisti se, että oma pappa oli aikoinaan taistellut rintamalla. Päätin, että nyt oli aika tehdä loppu "olen liian pieni" -ajatuksesta, joka oli ainut asia, joka sai minut hieman empimään asian suhteen.

Kun kutsu valintatilaisuuteen oli tullut, motiivit lähteä armeijaan muuttuivat jonkin verran. Kiinnostuin eri koulutushaaroista ja etenkin johtajakoulutuksesta. Ymmärsin siinä vaiheessa paljon enemmän kaikista armeija-asioista kuin silloin, kun hakemuksen olin lähettänyt. Aloin kokea, että armeijasta, etenkin sen johtajakoulutuksesta, voisi olla hyötyä tulevaisuudessa ja tietenkin aloin pohtia armeijaa kasvattavana kokemuksena. 

Juuri ennen valintatilaisuutta kaveri ilmoitti, että ei lähdekään. Siinä vaiheessa se ei vaikuttanut muhun sitten tippaakaan, sillä mä jo olin tehnyt päätöksen, minähän lähden armeijaan, jos vain PAM:n käteen saan valintatilaisuudessa. Niinhän siinä sitten kävi, lähtökäsky annettiin, eikä ole alkanut jänistää ainakaan vielä, enkä usko että tulevan vuoden aikana niin tulisi edes käymään. 

Valehtelisin, jos väittäisin, etteikö yhäkin toisinaan kävisi "miksi?" -kysymys mielessä. Tämä kysymys liittyy lähinnä siihen, että mulla ei ole armeijasta todellakaan mikään romantisoitunut kuva, pikemminkin olen kuullut paskajuttuja kyseisestä asiasta. Koko ei aiheuta enää paniikkia, sillä en ole sortunut juurikaan itseni yliarviointiin ja tiedän, että pärjään.

Tiivistettynä vastaus kysymykseen miksi: kiinnostus armeijan antamaa koulutusta kohtaan ja tietenkin palava halu lähteä.

Pahoittelut viime aikoina turhan monesta armeijapostauksesta

tiistai 7. toukokuuta 2013

STJ 14kk

Tänään 14 kuukautta siihen, kun minä astun palvelukseen! Tuntuu kamalan pitkältä ajalta, mutta kun miettii kuinka paljon on tekemistää oman kunnon ja samalla painon kanssa niin tulee mieleen, että tuleeko tässä vielä vähän kiire. 

Treenihommat on lähtenyt käyntiin ihan hienosti, mutta ruoka puolella on vähän ontumista. En vaan käsitä mikä siinä on niin vaikeaa. No okei, on ollut kiireitä, vappukin oli, muttei epäsäännöllistä syömistä pelkästään niiden syyksi voi sanoa. Kai se on taas pikkuhiljaa opeteltava. Vaikka syöminen on ollut vähän niin ja näin, on vaa'an lukemat aamuisin näyttäneet 41kg, johon olen ihan tyytyväinen.

Kuten sanoinkin, treeni on lähtenyt kulkemaan ihan hyvin. Nyt viimeviikkoina on ollut vähän muuta menoa, niin salilla käynti on ollut vähän niukemman puoleista, mutta salin puolella olen ollut ihan hyvässä vauhdissa ja olen taas lämmennyt ryhmäliikunnallekin. Ja kun salille ei ole kerennyt, niin olen lähtenyt lenkille ja ottanut pieniä juoksupätkiäkin. 
Juoksin muuten viimeviikolla cooperin ekaa kertaa sitten lukion ykkösen ja olin todella yllättynyt, sillä juoksin n. 2250m joka oli yli puoli kilometriä enemmän kuin lukion ykkösellä. Tästä on hyvä lähteä!


Tänään oli hieno keli, joten pienen käsitreenin suoritin takapihalla. Ikävästi piti vielä varoa vasenta kättä, sillä vasemman käden olkapäälihas oli vähän kipeä eilisen rokotuksen jäljiltä.Salille suuntaan taas luultavasti torstaina.

Huomenna meikä ottaa suunnakseen Hollolan ja graafisen suunnittelun pääsykokeet. Vähän jännä fiilis, ehkäpä nyt vähän karmii ne tehtävät mitä siellä tulee vastaan. Toivottavasti saan jotain sutattua papereille!  

maanantai 6. toukokuuta 2013

Maanantai

Sori viimeviikon hiljaisuus. Vappuviikko oli oikein mukava, kulta tuli meille tiistaina ja oli perjantaihin asti. Eipä tehty mitään erityistä, väriteltiin värityskirjaa, koottiin palapelistä reunat, kun hermot eivät riittäneet pidemmälle ja tietenkin syötiin hyvin (paljon)

Mutta nyt takaisin tähän päivään. Heräsin melko aikaisin ja kahdeksalta olinkin jo lähdössä lenkille. Lenkki ei ollut kovin pitkä, sillä pitkää lenkkiä en olisi ehtinytkään tehdä, sillä piti kiitää Vammalaan rokotukseen. Joka tapauksessa oli kiva happihyppely aamutuimaan, voisi oikein ottaa tavaksi. 
Samaisella reissulla, kun kävin ottamassa rokotteen niin poikkesin myös kirjakaupassa. Graafisen suunittelun pääsykokeita varten piti ostaa A3 kokoinen lehtiö. Kaupassa iskikin paniikki, kun en muistanut paperin paksuutta. Onneksi ostin kaksi lehtiötä, sillä joutsenlehtiön paperi olisikin ollut liian ohutta. Lisäksi ostin tussin ja uudet vesivärit. 

Tämä päivä on sujunut ennakkotehtävän piirtämisen (en toki ole viimetipassa) ja POTC:n katsellessa. Huominen kuluu varmaan jota kuinkin samalla kaavalla. Keskiviikkona olisi sitten pääsykokeet ja kumma kyllä, mua ei jännitä vielä yhtään. Lisäksi tällä viikolla saattaa postiin tupsahtaa pieni Fitnesstukun tilaus, mutta siitä sitten enemmän kun se on saapunut. 

Tulevina viikkoina kalenterista löytyy enemmän menoa kuin kuluneen parin kuukauden aikana, joten saattaapi olla, että tulee kirjoiteltua useammin (tosin se nyt ei paljoa vaadi) Nyt loppuun on ihan pakko vilauttaa kuva mun kengistä jotka laitan YO-juhliin:
En kyllä tiedä kenkien mukavuudesta, jotenkin toinen kenkä puristaa varpaita vähän ikävästi tai sitten tää on tottumattomuutta, lenkkarit on mulla useammin jalassa kuin korkkarit. Mukavuudesta voi mielestäni tinkiä jos kengät maksavat 20 euroa, eikö niin?