perjantai 9. toukokuuta 2014

Uusi alku - tavallaan

Syy miksi en ole kirjoittanut: Ei ole kiinnostanut! Oon miettiny jo monesti että poistaisko koko jutun. Nyt kuitenkin päädyin siihen että haluan alkaa kirjoittamaan (toivon mukaan) melko aktiivisesti inttiin valmistautumisesta ja siihen liittyvistä tunnelmista. Tiedän, että valtaosaa aihe ei varmaankaan kiinnosta, mutta mulle tää on tärkeä juttu juuri nyt. 

Ja nyt, koska tämähän on tavallaan uusi alku, kerron miten päädyin tähän pisteeseen että tällä hetkellä siviiliaamuja on 59. 
Mun päätös lähteä inttiin ei ollut tarkkaan harkittu juttu. Kaikki lähti loppuen lopuksi siitä kun viime vuoden tammikuun alussa löin kättä päälle yhden lukiokaverini kanssa, että nyt lähdetään armeijaan. Olinhan mä toki miettinyt asiaa ennenkin, mutta tä niittasi suunnitelmat kasaan. No, lukiokaveriani ei loppujen lopuksi kiinnostanutkaan lähteä, mutta mäpä löysin itteni pian pitelemässä PAM:ia. Siitä on jo vuosi aikaa kun sain tieää että lähden kesällä 2014 armeijaan. 

Valmistautuminen armeijaan... No se on ollut varsin vaihtelevaa. Muistan kun asetin ittelleni täysin epärealistiset tavotteet niin painon kun treenaamisen suhteen ja kuten arvata saattaa, niistä tavotteista ollaan hyvin, hyvin kaukana. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että sillä mennään mitä on ja jollei pärjätä ni sitten lähetään kotiin ja koitetaan myöhemmin uudelleen. 

Palaillaan pian enimmäisen kunnon postauksen kanssa!

Kaikki tästä lähtien tulevat postaukset löytyvät tunnisteella alle 100 siviiliaamua.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Letkeä sunnuntai

Hyvää sunnuntaita kaikille!
Nyt voisin päivittää paremmin kuulumisia, kun viime postaus oli lähinnä sellainen "olen elossa" -ilmoitus.
Tänään vietän mukavaa kotona hengailupäivää, sillä eilen salitreeneissä kävi jotain mystistä, jolle en löytänyt selitystä; mua alkoi ensimmäistä kertaa ikinä salilla pyörryttämään. Vaikka olin syönyt ihan hyvin ja juonutkin kohtalaisesti niin jotenkin sitten verensokerit vissiin pääs tipahtamaan ikävästi. Levon kannalta siis on otettu ja olo on mitä mainioin tällä hetkellä ja onpahan tullut huollettua viime viikolla telottua polveansa, yksi murhe sekin..
Elän sellaista aikaa, että mulla on koko ajan nälkä, voisin syödä koko ajan. Tänään oon ajautunut siihen pisteeseen, että on nälkä, eikä kaapeissa oo ruokaa ja kauppa meni äskön kiinni. Noh, leivällä mennään. Pitäis varoa tällaista, paino on jäänyt jumittaan inhottavan alhasiin lukemiin, saa nähä saanko sitä inhimilliseksi heinäkuuhun mennessä. Ainakin hiukset ovat tätä nykyä väriä inttikelvolliset.
Uusi rakkaus: Vitalin granaattiomenamehu! On muute uskomattoman hyvää ku sekoittaa spriteen! Ja mitä mulla onkaan illan lätkämatsia varten: 
Kyllä näillä Kanada kaatuu, jos on kaatuakseen. Vähän alle tunti ni sit voin korkkailla eväät.

Hyvää lomaa niille joilla se alkoi, mä meen huomenna hiomaan ja kittaamaan vanhan mielisairaalan seiniä. 

maanantai 10. helmikuuta 2014

Takaisin raiteille

Tammikuu meni sitten siinä, kirjottamatta, treenaamatta... Oli kyllä kummallinen kuukausi kaiken kaikkiaan. Nyt helmikuussa oon sitten palannut pikkuhiljaa oikeille raiteille.

Tänään hoitelin koulussa keskeytyspaperit kuntoon, ettei sitten unohdu tuossa keväällä. Nyt ei tarvitse hoitaa kuin Kelan paperit, jotka voin hoitaa myöhemmin.
Salille oon tehnyt comebackin uusissa treenivaatteissa, parasta! Treenisuunnitelma on vähän hakusessa, mutta siitä lisää kun saan sen rustailtua.

Palaillaan piakkoin paremman tekstin kanssa, nyt suuntaan yöunille.



sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Vuosi 2013

Paluu bloggaamisen pariin on hyvä aloittaa ynnäyksellä mitä vuonna 2013 tapahtui. Vaikka kulunut vuosi olikin enemmän tai vähemmän nihkeä bloggaamisen osalta niin ei liene liioiteltua sanoa, että tää vuosi muutti mun elämää.

Vuoden aikana tapahtui yhtä jos toista, mutta muutamat jutut ovat jääneet erityisen hyvin mieleen.
Ei ole varmaan yllätys, että YO-kirjoitukset jäivät mieleen. Se lukemisen, stressin ja paniikin määrä oli kyllä niin infernaalista, että huhhuh! Ja se, että jokaisten kirjoitusten jälkeen oli sellainen olo, että nyt meni perseelleen ja sit ei auttanut mitään muuta kuin odottaa alustavia tuloksia. Hyh, tuota stressiä ei todellakaan ole ikävä! Vaikka alkuvuosi oli hyvin kirjoituskeskeinen, niin mieleen jäi mukavina juttuina mm. karonkka (potkijaiset) sekä abiristeily, joka oli hulvaton kokemus.
Toisena asiaina vuoden 2013 kevätpuolesta jäi mieleen päätös lähteä armeijaan kesällä 2014.  Alunperinhän tämä oli vaan semmonen kun lyötiin kaverin kans kättä päälle ennen kirjotuksia, että lähdetään inttiin. Ja tässä sitä nyt ollaan, palvelukseen aikaa on 190 päivää. Intin odotustunnelmia enemmän sitten, kun on tasan puolivuotta lähtöön.
Oho, tää kuva jäikin muita pienemmiksi, no eipä sillä niin väliä. Kirjoitukset menivät mukavasti läpi omista epäilyistä huolimatta. Ei tullut L:n papereita eikä edes E:n papereita, mutta olen ihan ylpeä suorituksestani, vaikka ainahan olisin voinut panostaa enemmän. Kirjoituksista arvosanoiksi tulivat  A (pitkä englanti), B (lyhyt matikka), C (historia), C (uskonto), C (psykologia), M (maantieto) ja M (äidinkieli) ja todistuksen keskiarvo oli 7,6, joka ei mun mielestä ole mikään pohjanoteeraus. 
Kesäkuussa olin jo varma, ettei mulla aukea sitten mikään opiskelupaikka, sillä en ollut päässyt suoraan mihinkään. Hain siis LAMK:n tradenomiksi ja tietojenkäsittelijäksi ja näin jälkikäteen olen todella iloinen, etten päässyt kumpaankaan, sillä en voisi kuvitella itseäni noissa hommissa. Lisäksi tuli haettua muutamaan ammattikouluun. Just ennen täydennyshakuja sain kuitenkin postia, että olin päässyt opiskelmaan maalariksi varasijalta! Se riemu ei kestänyt tosin kuin vain hetken, sillä sen jälkeen mulle avartui kämpän etsimisen vaikeus. Epätoivoinen hakeminen tuotti kuitenkin tulosta ja sainkin todella mukavan asunnon.

Siinäpä oli tämän vuoden huippukohtia, palaillaan taas pian, pieni hengähdystauko toi mulle ideoita blogin suhteen! :)

perjantai 20. joulukuuta 2013

Hengähdystauko

Olen tosiaan pitänyt ihan reilusti taukoa ja miettinyt, että mitä ihmettä teen blogin kanssa. Ei, en ole lopettamassa, vaan suunnitelmissa olisi palata taas joulun jälkeen. Yritän kehitellä sitä, mihin blogi voisi painottua, sillä en halua että blogi on näin sillisalaatti. Katsotaan mitä keksin.

Sanokaa toki tekin, millaisia juttuja haluaisitte lukea :)