perjantai 31. elokuuta 2012

torstai 30. elokuuta 2012

"Vähän kuin mariannekarkki"

Voisin tietty opetella kirjoittelemaan aikaisemmin päivällä, mutta ei vaan saa aikaiseksi. Kaiken lisäksi, otin tämän postauksen asukuvat eilen, joten nyt laahaan päivän myöhässä, mutta haitanneeko tuo.
En jotenkin kyllästy punainen & valkoinen yhdistelmään! Tai pitäisikö sanoa, etten oikeastaan osaa/tykkää yhdistää punaista juurikaan mihinkään muuhun väriin kuin valkoiseen. Punainen & musta yhdistelmä kului puhki siinä ernuaikoina ja ehkä siksi kammoksunkin kyseistä yhdistelmää.

Vaihteeksi heräsin tajuamaan, että olen lukion kolmosella, oon abi. Kirjotukset alkavat alle kahden viikon päästä, tänään tilattiin abihupparit ja suunniteltiin ensiviikolla olevaa "100 -päivää jäljellä" -päivää. Lisäksi pitäisi kohta alkaa suunnittelemaan penkkareita ja abinäytelmää. Täytyy myöntää, että oon todella innostunut kaikista abitouhuista, mutta samaan aikaan kaikki tämä hirvittää jollain tapaa. 

Mutta nyt mä taidan pikkuhiljaa valua nukkumaan, jotta pääsen ylös sängystä aamusella. 

tiistai 28. elokuuta 2012

So happy I could die

Iltoja! Oon ollu vähän flunssanen ja tämän päivän vietinkin sitten kotosalla. Mulla on itseasiassa kerrankin yksi juttu, mistä haluan kertoa, mutta jätän sen sokeriksi pohjalle.
Aloin tämän kuun alussa kirjoittamaan päiväkirjaa uudelleen pitkän tauon jälkeen. Vaikka mulla on hyviä kavereita, joiden kanssa voin jakaa ilot ja surut niin ei silti tule kerrottua kaikkea. Itse pohdin useimminen kaikkia ihmissuhdejuttuja ja tympääntymisiä toisia kohtaan, sillä niitä kaikkia en viitsi ääneen sanoa. On niin vapauttavaa kirjoittaa niin, ettei kukaan tule arvostelemaan. Lisäksi vanhoja päiväkirjoja on hauska lukea, vaikka toisinaan saa tuntea myötähäpeää itseään kohtaan.  

< SÖPÖILY ALERT >
Nyt sitten siihen juttuun mistä halusin kertoa! Kuten mainitsinkin muutama postaus sitten, niin mun elämässä on tapahtunut vähän kaikenlaista yllättävää ja mukavaa hyvin lyhyessä ajassa. Varmaan jokainen tietää sen fiiliksen, kun joku henkilö aiheuttaa sellaisen ns. riemuidioottihymyn naamalle eikä se lähde mitenkään pois. 
Epätodennäköisyyden olessa mun puolella, olen sattunut löytämään syypään mun hymyyn (..ja puhelinlaskuun) - en voisi olla onnellisempi. En voi lakata ihmettelemästä, että mitä olen tehnyt, että oon saanut niin ihanan tyttöystävän kuin minulla on. Kaikki tuntuu niin epätodelliselta ja ihanalta, että oon välillä aamuisin miettinyt, että onko tämä kaikki sittenkin vain unta. Hassua, sillä en tämän kuun alusta olisi mitenkään voinut aavistaa, että löytäisin itseni tästä tilanteesta, mutta niin se elämä heittelee ja hyvä niin!  
(Tiedän, että luet tämän, rakastan sua)

< / SÖPÖILY ALERT > 

Nyt back to business, elikkä painelen tästä nukkumaan, että jaksaisin aamulla heräillä. Koitan taas jossain vaiheessa värkkäillä asupostausta!

PS. Kuinka moni muu kirjoittaa vielä "oikeaa" päiväkirjaa? Olisi kiinnostavaa tietää, olenko ainut, joka vielä raapustaa ajatuksiaan ihan paperille enkä pelkästään tänne netin puolelle.  

lauantai 25. elokuuta 2012

"Mä voin nähdä sen mun naamassa"

Joaquin Phoenix & Reese Witherspoon - Jackson

Eilen vietin pitkästä laatuaikaa Kaisan kanssa! Oltiin suunniteltu, että haetaan kiinalaista Vammalasta ja mennään sitten Kaisalle katsomaan Walk the Line, joka ollaan nähty aiemmin koulussakin. Noh, kaikki ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan: saimme väärät ruuat kiinalaisesta ja huomasimme nämän vasta Kaisalla.. Tämän jälkeen hyppäsimme jälleen autoon ja hurautimme Vammalaan vaihtamaan ruuat. Koko tapaus vain nauratti ja matkan huvittavuutta lisäsi mun "mä voin nähdä sen mun naamassa" -sutkautukseni kun piti sanoa että voin nähdä sen mielessä.
Ruoka oli hyvää - edellisestä kiinalaisen safkasta olikin ehtinyt vierähtää jo 2 vuotta. En voi sanoin kuvailla kuinka hyvää kana ja currykastike on, juuri sopivan mausteista.

Walk the Line ei pettänyt! Leffa siis kertoo laulaja Johnny Cashistä. Näyttelijöiden työ on upeaa katsottavaa ja musiikki vielä upeampaa - parempaa kuin Cashin alkuperäisversiot. Jouduimme kuitenkin katsomaan leffan kovin vihreän sävyisenä johtuen jonkun laitteen pikkuviasta.
Pakko varmaan ostaa itsellenikin Walk the Line dvd:nä jossain vaiheessa.

Kävelin Kaisalta kotiin ja taivas oli niin siistin näköinen, että pakko jakaa se kanssanne:

torstai 23. elokuuta 2012

Fitspiration

Näin syksyisin useimmat blogit pursuavat kaikkia syksyvaatekollaaseja, joten päätin poiketa mainstreamistä ja tein sit fitspo -kollaasin! Mulla on nyt vuoden ollut projekti joka perustuu siihen, että oon kyllästynyt olemaan laiha ruikku. Haluan, että mun kroppa ei oo ruipelo vaan oikeasti hyvännäköinen ja nykyisyyskin on jo ihan jees!

Ite tykkään enemmän kaikista motivaatioteksteistä huomattavasti enemmän, kuin niistä unelmakroppakuvista, joten..

tiistai 21. elokuuta 2012

Musiikkihehkutusta

Anteeksi postaustauko, mutta tässä on tapahtunut vähän kaikenlaista ja yllättävääkin, että on tää blogi on tässä myllerryksessä jäänyt vähän varjoon. Eipä nytkään olisi ollut mitään erikoisempaa asiaa, mutta törmäsin eilen yllättäen Sixx: A.M:n akustisiin biiseihin ja olin niin vaikuttunut, että kyllä niille pitää oma postaus omistaa. Ihan ensimmäiseksi haluan antaa kaiken kunnian tälle biisille, joka on ollut kauan lempibiisini ja auttanut jaksamaan. Rakastan alkuperäistä ja tätä vielä enemmän, sillä tässä välittyy tunne vielä paremmin.
Tää on niin paljon parempi kuin alkuperäinen! Oon kuunnellut tätä nonstoppina, enkä voi lopettaa itkemistä tämän biisin täydellisyyden takia. Alkuperäinen versio oli sellainen, mihin oli tosi vaikea päästä sisälle, mutta tässä.. ei sanat riitä kuvaileen. En tykkää kamalasti tämän biisin alkuperäisestä versiost, mutta tämä... Noh, mahtava.

Loppuun lätkäisen vielä päivänasukuvan:
Ens kerralla lupaan pitää silmät auki! Nyt kuitenkin suihkuun ja sitten on pakko vilkaista koulujuttuja.

torstai 16. elokuuta 2012

Onneksi huomenna on perjantai

Yleensä oon miettinyt tyyliin kahta viikkoa ennen koulukuvausta sen, mitä laitan päälle. Tänä vuonna tein vaatepäätöksen vasta aamulla. Nyt sitten odotellaan kuvien saapumista ja toivotaan parasta että kuvat olisivat edes siedettäviä - vaikka jouduinkin vääntymään tosi abstraktiin asentoon, tai ainakin siltä tuntui.
Tänään on ollut sangen stressaava päivä. Aamukin kului kiroten kiirettä, historian uusintaa ja vaikka mitä. Nyt illalla olisi pitänyt lukee uskontoa, mutta kerta kaikkiaan aivot eivät kykene ottamaan nyt yhtään informaatiota vastaan. Tänään on tuntunut muutenkin siltä, että ajatukset ovat heittelehtineet sinne tänne, keskittymiskyky hipoo nollaa. Tarvitsisin jonkun hikitreenin, että saisin ajatukset järjestykseen. Sellaista en tänään jaksanutNyt vetää, mutta lauantaina on edessä ryhmäliikuntatuntien korkkaus tältä syksyltä - spinning here I come!

Loppuun vielä tekotaiteelta haistahtava kuva, johon sain inspiksen kun piirsin käteen englannin tunnilla:
Nyt suihkuun ja ehkäpä voisin piirtää pitkästä aikaa.

maanantai 13. elokuuta 2012

Mun maailma on vinossa

Pitäisi kyllä oppia suhteuttaan tää bloggausaika takaisin arkeen, kello on nyt yksitoista ja mun pitäis olla ihan just nukkumassa. Huomenna pitäisi taas nousta reippaana lukiolaisena ylös seitsemän aikaan ja olisi tarkoitus saada luettua vähän uskontoa ekalla hyppytunnilla. Enpä voi itseäni järjen jättiläiseksi kutsua, kun otin kirjotettavaksi aineiksi uskonnon ja historian = helvetisti lukemista.

Kouluvalituksen jälkeen voin todeta, että koulustressiä lukuun ottamatta, mulle kuuluu hyvää! Vähän on ollu tasapainoilua monen asian kanssa ja tuntuu että jotkut asiat olisivat vähän vinossa - oikeaan suuntaan tosin.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Sunnuntain hohdokkuus

Ensimmäinen sunnuntaiahdistus koettu. Historian lukurumba jatkukoon. Sain muuten kolme kalaa.

Palataan huomenissa!

torstai 9. elokuuta 2012

"Äiti, huomenna on lelupäivä"

Tänään se sitten alkoi, abivuosi ja vauhdilla alkoikin: viikon päästä on koulukuvaus sekä historian uusintakoe. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen oli sponttaani valinta, jonka tein tänään. Nimeäni kirjottaessa lappuun, kelasin, että joudun joka tapauksessa lukemaan 5. kurssin vaikka vihaan sitä, lisäksi kutosesta ei ole vaikea parantaa.

Nyt kuitenkin pitkästä aikaa asun pariin:
Pienen kriiseilyn jälkeen päälle päätyivät ginan farkut ja H&M:n paita, josta oon leikellyt hihat veke. En ymmärrä minkä tässä ensimmäisessä koulupäivässä on, aina sama kriisi! Joka tapauksessa päälle päätyy ihan perusvaatteet, juuri sellaiset, mitä käyttää aina.

Tänään kun kävelin bussipysäkiltä kotiin ja kävelin päiväkodin ohi, niin joku muksu sanoi äidilleen "äiti, huomenna on lelupäivä." Väkisinkin siinä tuli nostalginen fiilis. Rehellisesti sanoen en muista omasta tarha-ajastani juurikaan mitään, ehkä parhaiten sen, että jos en ollut mun kaveriporukassa niin leikin poikien kanssa. Järkytyin, kun en muista edes ala-asteen aloittamista enkä edes millainen oli ensimmäinen päivä kun menin seiskalle. 

Nyt kuitenkin "nostalgiaa" tasan vuoden takaa: tällaisissa vaatteissa astelin lukion kakkosluokalle: 

...Näköjään oon muuttunut vuodessa ihan kohtalaisesti (koittakaa olla välittämättä kuvan muokkauksesta, joka on eriparia muiden kuvien kanssa) 

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Riemuidiootti lenkkeilijä

Ihan viimeisen lomapäivän kunniaksi juoksentelin ja pompin ympäriinsä (ehkä myös sen takia, että saisin nukuttua yöllä..) Oli toisaalta tosi kiva juosta, vaikken yleensä siitä tykkääkkään tai sitten nämä uudet lenkkarit ovat niin hyvät että vievät juoksun uudelle tasolle.. No ehkä ei kuitenkaan, ehkä mulla oli vain juoksufiilis. 

Paluu kouluun on edessä huomenna, jopas tämä kesä meni nopeasti, enkä taaskaan saanut tehtyä puoliakaan siitä, mitä piti tehdä. Hassua, vaikka tuleva vuosi on jo 12. kouluvuosia niin mua jotenkin jännittää silti! En tiedä, ehkä se on vaan tää alkava abivuosi, tietää että on paljon tehtävää ja koulun suhteen pitää näyttää parastaan viimeistään nyt.

Oon valehtelematta istunut tunnin vaatekaapin edessä ja miettinyt mitä helvettiä laitan huomenna päälle. Ei oo siis mitään väliä missä räteissä kouluun tallustaa toisena päivänä, mutta se eka päivä! Mikähän siinäkin on, kaikki ovat tuttuja eikä tartte panostaa ainakaan sen takia, että pitäisi tehdä vaikutus muihin. Tai siis onhan uudet seiskat yläasteen puolella, mutta lukiolaiset on niin cool niitten mielestä, melkein sama mitä on päällä. Tai siis, ainakin mun mielestä lukiolaiset oli cool ja aikuisia, kun olin itse seiskalla. 

Nyt meikä menee vääntämään saunan päälle, palaillaan huomenissa niin näette minkälaisen vaatekombon kehittelin!

Päivä 3 – Minun vanhempani


Olen tyytyväinen siihen miten porukat on mut kasvattanut, vaikken ole aina tehnytkään mitä multa ollaan odotettu tai toivottu, mutta ei kai niin kuulukaan.

Äitini kanssa olen todella läheinen ja meillä on välit erittäin hyvin kunnossa, ehkä siksi että olemme aina pystyneet puhumaan asioista suoraan ja avoimesti. En tietenkään kerro kaikkea edes äidille, muttei niin kuulukaan. On asioita jossa olen suurelta osin hyvin erilainen kuin äitini ja taas niitä asioita joissa olemme samanlaisia. Esimerkiksi musiikkimakumme kohtaavat useinkin, mutta äiti ei voi sietää kaupunkeja, kun taas minä voisin viettää aikaa tunti tolkulla vain kävellen ympäriinsä esimerkiksi Helsingissä.
Olen perinyt kipakan luonteeni äidiltä niin kuin riitelymallinkin - asioita ei vaan kerta kaikkiaan voi sopia sopuisasti puhumalla.

Iskä on se jonka kanssa otan usein yhteen ja sitten pidämme mykkäkoulua toisillemme lopun päivää - hyvin kypsää toimintaa siis. Toisaalta, ollaan niin samanlaisia, että tulee väkisinkin otettua yhteen ja ollaan molemmat horoskoopiltamme härkiä - ainakin yhtä kovapäisiä. Kovapäisyyden lisäksi olen perinyt iskältä silmät ja nenän (josta olen ERITTÄIN katkera.) Iskä on se, jolta ei kinuta rahaa ilman syytä, mutta olenpa oppinut, ettei raha kasva puissa ja toisaalta, iskän kauttahan olen saanut mun työnkin. Iskä on saanut musta ”pojan”, mitä sillä ei ikinä ole ollut: oon katsellut kaikki sotadokumentit, formulat, rallit (muutaman kerran ollaan oltu Jyväskylässä katsomassakin ralleja!), jääkiekot iskän kanssa sekä istuttu monet tunnit joen rannalla kalassa.

Oon tyytyväinen, että mulla on hyvät välit molempiin vanhempiin, enkä ole juuri koskaan edes kapinoinut porukoita vastaan - vaikka olisihan mieli tehnytkin.  
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 – Viimeinen hetki

maanantai 6. elokuuta 2012

Mitä minulle kuuluu?

Vähän ehkä taas venähti, eikä nyt oo tulossa edes sitä asupostausta. Noh, joskus toisten ja kun koulu alkaa niin alkaa niitä asupostauksia tulemaan useammin. Nyt kuitenkin ajattelin vähän päivittää kuulumisia.
Olen autoillut pitkästä aikaa. On mukavaa huomata, että oma ajovarmuus on parantunut, mutta on sitä toivomisenkin varaa. No, eiköhän se siitä ja vaan ajamalla kehittyy.

Ostin hulavanteen! Nyt onkin kyljet ihan mustelmilla ja pitää odottaa, että pääsee taas pyörittämään. Oon taas saanut jo vuoden takaa tutun piristysruiskeen liikkumisen suhteen ja oonkin päättänyt, että lähden lautaileen tai lenkille aina kun on ihan jees ilma ja on aikaa tai siis yritän hilata perseeni ulos pari kertaa viikossa. Lisäksi koitan joka ilta jumppailla edes vähäsen.

Vimeisiä lomapäiviä viedään ja torstaina palataan taas kouluun. Toisaalta odotan koulun alkua ja toisaalta en. Hirvittää vähän reilun kuukauden päästä alkavat YO-kirjoitukset.

Nyt meen kuitenkin meen takaisin sohvan nurkkaan ja koitan selvitä päänsärystä, joka ei ole tarttunut edes särkylääkkeillä, palaillaan!

Ps. mulla on  yks siisti kuvausidea! Koitan toteuttaa sen ennen kun koulu alkaa.    

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Supertähtiä, sähköjyrsijä ja talo

Tänään kävin Vammalassa hakemassa väliaikaisen ajokortin, poikkesin tiimarissa ja tänään postilaatikossa odotti paketti, jota olen odottanut yli viikon.
Hardcore Superstarin paidan tilasin CDON:ista pahimpaan bändipaitakuumeeseen. Bändipaidaksi itse täydellisyys!
Pirtsakan pikachu paidan sain Emmiltä tuliasiksi, ihana piristysruiske vaatekaappiin joka on muuten aikas mustavalkoinen.

Vihkoo ja pari muuta vihkoa. Musta alimmainen on luonnosvihko, joka on juuri sopivan kokoinen (A4) Mulla on jossain samanlainen, mutta en tosiaan tiedä missä. Vihreä kierrevihon ostin päiväkirjaksi, tuli taas sellanen olo, että haluan kirjoittaa perinteistä päiväkirjaa.

HCSS:n paidan lisäksi CDON:in paketista kuoriutui Housen 3. tuotantokausi! Vähän on hm- tuntemuksia, sillä muistan nämä jaksot telkkarista tai ainakin osan. Ei se tästä huonompaa tee, House on aina ihan mahtava!

Koitan tunkee seuraavaan postaukseen omaa naamavärkkiäkin, ehkäpä jotain asupostauksen tynkää tulossa seuraavaksi! Nyt koitan ravistaa väsymyksen ja pureutua Suomen itsenäistymiseen, palaillaan!