maanantai 31. lokakuuta 2011

Verhomekko


Mötley Crüe - Too Young To Fall In Love

Hyvää maanantaita!
Tai no, mulle tämä maanantai on ollut kaikkea muuta kuin hyvä. Kaikki alkoi siitä kun saatiin maantiedon testit takasin ja sieltä tuli 7½. Noh, tämä olikin vain alkua huonolle päivälle, mutta ei siitä sen enempää.

Eilen kaivoin vintin puolelta ikivanhan, tai no, vähän reilu 20 vuotta vanhan verhokankaan päivän valoon. Siitä syntyikin sitten mekko, joka pääsi jo tänään päälle:
Alun perin ajattelin mekkoa vain yllätysten yötä varten, sillä meillä on on tänä vuonna lukiolla inkkari-cowboy teema, eikä mulla ollut mitään teemaan sopivaa. En nyt menisi sanomaan, että tämäkään mekko menisi ihan inkkarimekosta mutta kuitenkin. Joka tapauksessa, mekosta tuli sen verran kiva, että saa jäädä ihan arkikäyttöön, vaikka väri onkin aika epäsini.

Tuntuu taas että hukun tekemiseen! Huomenna alotan kässänkurssin ja pääsen neljältä ja kuudeksi pitää mennä Salen inventaarioon, jossain vaiheessa pitäisi lukee ruotsin sanakokeeseenkin, joka on keskiviikkona. Olin vähän kaavaillut, että olisin mennyt lenkille tänään, mutta taitaapa sekin jäädä, sillä pitää alotella sanakokeeseen lukua ja pussittaakin - tilikatko lähenee uhkaavaa vauhtia.

Minäpä taidan tästä mennä tekeen läksyjä, palaillaan kun keretään!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Sykerock 3

(Fanityttöily varoitus)
Tänään oli siis Sykerock 3. Vammalassa. Esiintyjinä oli paikallinen Eleonora bändi ja Mikael Gabriel jotka nyt jätti mut suht kylmäksi ja kuvatkin olivatkin sen verran heikkolaatuisia etten niitä tohdi tänne laittaa, JOTEN HYPÄTÄÄNPÄ SUORAAN ANTTI TUISKUUN

Päällimmäinen fiilis tällä hetkellä: taisin elää elämäni yhden parhaista
hetkistä tänään.


Vaikka kuinka haluaisin selittää Antin keikasta perusteellisesti, tuskin pystyisin siihen nyt, koska taidan leijua euforiapilvessä..
Mutta, en ole koskaan ollut keikalla näin edessä! Olin 1½ rivissä (ei ollut toinen rivi, muttei ensimmäinenkään) eikä tarvinnut ees väkipakolla tunkea, tarvittiin vain hieman oveluutta ja ehkä aavistus röyhkeyttä.


Ennen tätä keikkaa, olin nähnyt Antin kerran aikaisemminkin livenä, tosin vain yhden biisin verran elämä lapselle -konsertissa. Tiesin tosin, että Antti on ihan uskomaton livenä, ja sitähän tämä pohjosen poika oli! Koko keikan ajan oli sellainen tunne, että olisin voinut itkeä onnesta.
Syvät pahoittelut sekavasta tekstistä ja kaikesta, mut I feel so amazing! Nyt taitaa olla aika rauhoittua jotta pääsen joskus nukkuunkin. Palaillaan!

torstai 27. lokakuuta 2011

Kangasta

Muutama päivä on taas vierähtänyt, mutta olen elossa yhä.
Eilen tuli käytyä Vammalassa kangaskaupassa hankkimassa kankaat kässän kurssille, jonka ajattelin alotella ensi viikolla:
Tuossa on nyt vähän suunnitelmaakin, mitä tuleman pitää, tai siis mitä noista kankaista pitäisi syntyä. Molemmat kankaat ostin irtomyynnistä tai miksi sitä sanotaan kun kankaita on paloina valmiiksi? Voisin käydä useammin penkomassa kankaita, saisi tehtyä uniikkeja vaatteita ja mulla on periaate, että mitä friikimpi kangas, sitä parempi.

Mulle on iskenut järkyttävä joulufiilis nyt jo! Tai siis sellainen, että haluan hommata kaikille lahjat. Noh, nyt on muutaman lahjaan osa hankittuna ja nyt jäänkin odottamaan palkkapäivää, jotta pääsen ostelemaan lahjoja, listakin löytyy. Hassua sinäänsä, mulla ei ole juurikaan hajua siitä, mitä mä haluan.. No eipä kai sillä vielä kiirettä ole.

Koitan ehtiä/jaksaa kirjotella huomenna, palaillaan!
Ps. Vastailkaahan kyselyyn!

maanantai 24. lokakuuta 2011

Farkkumekon paluu


Lady Gaga - Black Jesus † Amen Fashion

Eiliset jumppavaatteet vaihtuvat farkkumekkoon, jonka otin kesäsäilöstä. Surku toisaalta, ettei tätä mekkoa oikein voi käyttää kesällä, sillä tämä on sen verran paksu, mutta onpahan sitten viileämmillekin säille mekko.
T-paita - Seppälä, Mekko - H&M, Sukkahousut - Gina Tricot, Kaulakoru - Gina Tricot, Panta - New Look

Tämä päivä on vain lipunut ohi, ei ole ollut mitään, mikä olisi jäänyt erityisesti mieleen. Onkohan loman jälkeen aina tällainen fiilis? Joka tapauksessa aamulla olisin voinut jäädä nukkumaan mieluummin kuin olisin lähtenyt kouluun. Nyt edessä siintää maantiedon testin ja kauhulla odotan sitä kun saan ruotsin sanakokeen takaisin, hyvä jos saan siitä edes 3 pistettä.

Tänään ohjelmassa on karkin mässytys maantietoa samalla lukien sekä tunnin työrupeama.
Hyvää viikonalkua kaikille!

Ps. Lisäsin eilen jatkoa Oikotie Helvettiin -novelliin. Klikkaa itsesi lukemaan tästä!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Liikunta + Sini = ?

Liikunta + minä olisi vielä puoli vuotta, ei, vielä 4 kuukautta sitten ollut suhteellisen mahdoton yhtälö. Totta puhuakseni, mun ”liikunta” koostui monen monta vuotta yläkerrasta alakertaan jääkaapille ja vessaan ja takaisin koneen eteen kyhjöttämään. Harrastin liikuntaa viimeksi ala-asteella kun kävin uimassa (olen yhäkin katkera itselleni siitä, etten alkanut kilpauimariksi vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus), pelasin sählyä ja tuli lentopalloakin pelattua huikeat puoli vuotta. Kaikki tämä jäi, kun siirryin yläasteelle.
Jos jotakin voi syyttää itseni lisäksi mun liikkumattomuudesta on koululiikunta. Ala-asteelle liikunta oli kivaa, yläasteella se menetteli välillä, mutta lukiossa koululiikunta sai kaiken mun sisällä patoutuneen vihan päällensä. Voisi sanoa että koululiikunta tappoi musta pienetkin liikkumishalun rippeetkin. Toisaal
ta on huvittavaa, että innostuin liikunnasta nyt, kun se loppu koulun puolella.

Nyt on sitten paikallisen liikuntakeskuksen jäsenkortti, hyvät kengät ja muutenkin jumppakuteet. Täytyy sanoa, että jos mulle oltaisiin vuosi sitten sanottu, että omistan kyseiset asiat, luultavasti olisin nauranut sen henkilön suohon. Syitä siihen, miksi loppukesästä tein päätöksen, että alan liikkua oli monta. Taustalla oli mm. se että haluan tehdä jotain mun lähes olemattomalle peruskunnolle sekä eräänlainen lapsellinen kilpailuvietti. Tarkoitus ei oo tulla miksikään superfitness tyypiksi tai terveysintoilijaksi - sipsit ja cola maistuu yhä hyvin.

Vaikkakaan en ole vielä ryhmäliikuntatunneilla ravannut paria kertaa enempää, niin olen huomannut että mun ruokahalu on kasvanut (tämä olikin ihan toivottavaa) joka taas on johtanut mun painon nousuun, joka onkin mun tavoite. Mukavana extrana olen päässyt lähes kokonaan eroon niska ja hartiasäryistä. Ryhmäliikuntatuntien lisäksi teen pienimuotoista lihaskuntojumppaan (lähes) joka ilta ja koitan muistaa venytelläkin.

Tässä oli vähän normaalista poikkeava merkintä, mutta palaillaan takaiseen arkeen huomenna, kun koulunpenkki kutsuu jälleen, hyvää sunnuntai-illan jatkoa!