Ylioppinut

Tulee tehtyä tämänkin postaus vähän jälkijunassa, on tuota menoa ollut kuluneella viikolla sen verran ettei ole juuri ylimääräisiä hommia tekemäänkään.

Juhlat sujuivat hyvin, niin koulussa kuin juhlapaikallakin. Ainoa asia joka päivän aikana oli epämukavaa, olivat kengät. Lahjaksi sain pääosin rahaa, jota tuli enemmän kuin olin osannut aavistaakaan, mutta myös muutamia hyödyllisiä juttuja, kuten monitoimityökalu, missä on mm. pihdit, veitsi ja pulllonavaaja. Huvittavinta oli, että kyseisen lahjan taakse oli liimattu lappu, jossa luki "tulevaisuutta varten, mm. armeija" 

Iltakin oli vallan mukava, kun oltiin yhden kaverin juhlapaikalla istumassa iltaa. Muut jatkoivat iltaa baariin, itse suuntasin kotiin. Tuon illan jälkeen en enää ikinä mene mekko ja sukkahousut päällä rantaan, jossa on tuhottomasti hyttysiä, oli jalat aivan pistoksilla! (Tylsyyksissäni laskinkin pistokset, joita oli 60-70 hrr....)

Lähdenpä tästä nyt kittaamaan yskänlääkettä, sillä sain viheliäisen yskän flunssan kylkiäiseksi. Saa luvan parantua nopeesti, haluan juoksemaan!  

Toivepostaus: treenaamiseni

Jes, ihanaa tehdä oikein pitkästä pitkästä aikaa toivepostaus, näitä on jotenkin kiva tehdä (vink vink). Aion kyllä käsitllä mun treenamista vähän laajemmin kuin vastaamalla pelkästään kysymykseen miksi, joka oli siis alkuperäinen kysymys.

Syyt treenaamiseen ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta kaikki lähti liikkeelle lukion ykkösen viimeisestä liikuntatunnista, jolloin mentiin bodypumppiin. Muistan, kuinka mua suoraan sanoen vitutti koko homma,olin jo suunnitellut lintsaustakin, mutta hyvä kun menin! Tykästyin ryhmäliikuntaan ja kavereiden vanavedessä tuli ostettua myös salikortti. Treenaaminen, tai no, liikuntaharrastus lähti käyntiin lähinnä siksi koska myös kaveritkin kävivät ryhmiksissä. Tämän jälkeen liikkuminen oli yhäkin äärettömän epäsäännöllistä. Oikeastaan liikkumiseni on säännöllistynyt vasta kuluneen vuoden aikana.

Nykyisin tulee treenattua omaksi ilokseen ja hyvinvoinnin takia. Liikunnan avulla oon saanut painoni nousemaan sillä olen huomannut seuraavan: jos en liiku niin ei ruokakaan maistu. Suurin osa kavereistani on liikunnallisia, mutta enää ei tule lähdettyä salille sen takia, kun kaveritkin menevät. Oikeastaan saan ittestäni paremmin irti, jos salilla ei ole kavereita. Joskus on kuitenkin mukavaa lähteä kaverinkin kanssa salille.

Nykyisin viihdyn salilla paremmin kuin ryhmäliikuntatunneilla, joilla kuitenkin pyrin käymään vähintään kerran viikossa. Salille puolestaan yritän päästä pari kertaa viikossa ja päälle parit lenkit, joko pyörällä tai sitten jalan. Myönnettäkööt, tällä hetkellä vahvin motivaattori treenamiseen on armeija, jonka mukaan olen myös rakennellut liikuntasuunnitelmani.Salilla pääpaino on jaloissa ja keskivartalossa, ryhmäliikuntatunneista olen valinnut bodycombatin parantamaan aerobistakuntoa ja bodypumpin parantamaan lihaskestävyyttä. Pumppiin en kyllä ole päässyt aikoihin, kun ei ole sopinut aikatauluun.

Aikamoista, että entisestä liikunnanvihaajasta oon muuttunut ihmiseksi jonka sielu huutaa liikkumaan useampana päivänä viikossa. Hyvä niin!

(Ps. pakko mainita, 400 siviiliaamua jäljellä! :P)

2010-2013

Näin paria päivää ennen kun saan lakin, ajattelin tehdä täillaisen yhteenvetopostauksen lukiovuosista.szxdx
xdasF

Itse lähdin lukioon takki auki. Nyt kun muistelee, olin silloin melko naiivi ja pieni. Suunnitelmissa oli pitkä matikka ja laaja fysiikka ja kemia. Pitkä matikka jäi pois 3. kurssin jälkeen, fysiikka 2. kurssin jälkeen ja kemiaa en käynytkään kuin sen yhden pakollisen kurssin verran. Tilalle tuli lyhyt matikka, uskonto ja psykologia, jotka olivat mulle hyvä vaihtoehto.   

Sen lisäksi, että ainevalinnat heittivät aivan uusiksi, muistan lukion ykköseltä sen, kuinka syksyllä olin kamalan väsynyt ja opiskelu tuntui kauhean raskaalta kun joka päivä oli 8 tunnin päiviä. Onneksi niihinkin tottui alkujärkytyksen jälkeen.

Lukion toinen luokka oli mielestäni kauhean mukava! Vuosi lähti käyntiin, kun ilmottauduin opintoretkelle Ranskaan, Strasbourgiin, jonne suunnattiin muutamaksi päiväksi Euroscolapäivään ja muutenkin näyttämään turisteilta. Reissu oli mahdottoman mukava, vaikka olinkin sen jälkeen viikon todellla kipeänä.

Toinen ihan jees juttu oli wanhojentanssit, vaikken itse tanssinutkaan, mutta olin järjestelyissä mukana ja päivän aikana tuli hilluttua kameran takana. 

Myös muutamat lukiobileet piristivät opiskelun keskellä, joka oli hieman löysempää kuin ykkösellä, vaikkakaan kaikki lukiopippalot eivätkän menneet aivan suunnitelmien mukaan. 

Abi-vuosi oli lukiovuosista ehkäpä se mieleen jäävin kaikkine lukioperinteinee, kuten penkkarit ja abiristeily. Tätä kolmatta vuotta varjosti kirjotuksista johtuva infernaalinen stressi ja pakko myöntää, välillä iski epätoivo ja itsetuntopula, mitä kirjoituksiin tulee. Keväällä panikoin jo sitäkin, että tuleeko musta ylioppilasta, mutta niin kävikin, että lakkihan se sieltä tulee! :)

Millään huippupapereilla en valmistu, mutta itse olen tyytyväinen omaan 7,5 keskiarvoon ja kirjoitusten tuloksiin: pitkä englanti A, lyhyt matikka B (tämä jäi vähän kaivertamaan...), psykologia C, uskonto C, historia C, maantiede M ja äidinkieli M. 

Kokonaisuudessaan lukio oli itselleni juuri sopiva koulu, vaikka ykkösellä opiskelutahti vähän karmaisikin. Itse vedin loppuen lopuksi sieltä, mistä aita oli mahdollisimman matala ja voin sanoa, että jos olisin vain jaksanut panostaa edes pikkuriikkisen enemmän opiskeluun, niin tulokset olisivat olleet parempia. Etenkin abivuonna tuli laiskoteltua...

Edessä on vielä parin AMK:n pääsykokeet ja sitten alkaa jännääminen, että pääsekö mihinkään kouluun..

Tänään

Tapeltuani pari päivää pöytäkoneeni kanssa, sain sen toimimaan jotenkin! Koneen jumiutumisesta johtuen, en ole kirjoitellutkaan pariin päivään, sillä kaikki mun kuvanmuokkausjutut ovat sillä koneella. Täytyy kyllä myöntää, että luulin jo jossain vaiheessa etten saa konetta enää laisinkaan toimimaan.

Okei, nyt koneen toiminnasta tähän päivään. Oon ollut tänään melko aikaan saava, vaikka huomiseen jäi juttuja, jotka piti tehdä jo tänään. Noh, onhan päivä vielä huomennakin! Nyt kuitenkin pari kuvaa tältä päivältä:

Jokseenkin aneemisesta värityksestään huolimatta, yllä oleva safka oli hyvää! Kastike, joka tosin näyttää enemmänkin joltain epäilyttävältä liemeltä lautasen pohjalla, oli hyvää! Kastikkeeseen tulee kaikessa yksinkertaisuudessaan, tippa vettä (jota itse laitoin vähän liikaa) vähän koskenlaskijajuustoa, ruokakermaa ja tietenkin mausteet. Ihan ok, nopea välipalasafka.

Tarvitsisi kyllä alkaa panostaa taas enemmän syömiseen. Aamupalasta on mysli tippunut vallan pois, ei sen takia ettenkö jaksaisi syödä vaan sen takia etten jaksa/viitsi istua sen kauempaa aamuisin ruokapöydän vieressä. Oikeastaan syömisen suhteen kaikki on mun omalla kohdalla kiinni viitsimisestä. Nyt täytyy kyllä ottaa itseään niskasta kiinni, etten jää junnaamaan ikuisiksi ajoiksi siihen 41,5 - 42 kilon vaiheille. 

Näytän ylemmässä kuvassa siltä, että olisin lähdössä kouluun... Oikeasti olin ihan vain lenkille lähdössä ja ajattelin, että voisin jo alkaa pikkuhiljaa totutella siihen, että kannan jotain. Reppu oli kevyt, vähän päälle 6 kiloa ja lenkki lyhyt, noin 3 kilometriä, mutta turha sitä on itteensä hajalle riuhtoa. 

Lenkin jälkeen vedin proteiinijuomat naamariin, ihan eilisen rankahkon salirupeamankin takia ja sen jälkeen jäätelöä. Kaikki terveysintoilijat varmaan saavat tästä yhdistelmästä vähintäänkin jonkin kohtauksen, mutta väliäkös tuolla. 

Päässäni pyörii tällä hetkellä muutamakin postausidea, joten jos mun koneeni ei lahoa uudelleen käsiin, niin postaustaukojen ei pitäisi venyä kovinkaan pitkiksi.  

Huovinrinteellä & Fitnesstukkujuttuja

Tänään siis lähdettiin varuskuntavierailulle Säkylään! Jo heti voin sanoa, että päivä oli upea! Saatiin tutkia pasia ja päästiin me ajelullekin. Aamupäivään kuului myös kierros Porilaismuseossa, joka omasta mielestäni oli päivän tylsin osuus. Ruokailun jälkeen saimme katsauksen varusmiesten arkeen ja esiteltiin meille tupakin.Viimeiseksi meille esiteltiin taisteluvarustus, joka itselleni oli jo ennestään tuttu. Tällä kertaa uskaltauduin kokeilmaankin sirpaleliiviä, tetsaria, kypärää ja rynnäkkökiväärinkin sain kaulaan ja yllätyinkin, ettei 20 kiloa lisäpainoa tuntunutkaan niin pahalta kuin aluksi kuvittelin, tosin kun siihen lisätään vielä reppu ja parikymmentä marssittavaa kilometriä niin voi olla eri ääni kellossa.. Onneksi on vuosi aikaa treenailla. Vierailusta jäi hyvä fiilis ja hommasta sainkin motivaatiota jatkaa treenailua hyvillä mielin.

Se niistä armeijajutuista tältä erää (ja lupaankin olla kirjoittamasta aiheesta hetkeen), siirrytäänpä Fitnesstukun pakettiin, joka saapui alkuviikosta:

Eli tuli tilattua proteiinijauhe ja siihen samaan shakeri, kun en entuudestaan omistanut. Heti alkuun voin todeta, että olen tyytyväinen näihin hankintoihin. Okei, shakeria moittisin siltä osin että kannen siiviläosa on hieman hankala saada puhtaaksi, mutta toisaalta, eipähän tullut paakkujakaan.

 Itse jauhe vaikuttaa ihan pätevältä. Ensinnäkin, hyvä maku! Itsellä makuna on siis minttusuklaa, joka maistuu aivan siltä frezza mocca mintulta ja näin makean ystävänä arvostan sitä, että tämä on makeaa, muttei kuitenkaan imelää. Palauttavuus joutuu huomenna tulikokeeseen, kun luvassa on jalkatreeni, jonka jälkeen on ollut lihakset kohtalaisen kipeät. Palataan siihen tehokkuuteen sitten kun on enemmän käyttökertoja takana (: