perjantai 10. toukokuuta 2013

Armeijaan, mutta miksi?

Mulle tuli kysymys, missä kysyttiin, miksi ylipäätään menen armeijaan, joten ajattelin avartaa kyseistä asiaa yhden postauksen verran.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun asiaa ollaa kysytty ja ymmärränhän sen, että ihmetystähän tämä aiheuttaa, etenkin koska olen pienikokoinen. Armeijaan lähtö päätös lyötiin lukkoon tammikuussa, kun kaverin kans sovittiin, että intti kutsuu. Pohjalla oli tietenkin "muutaman" vuoden mittainen halu lähteä armeijaan, mutta tuskin olisin päätöstä tehnyt, ellen olisi sitä kaverin kanssa sopinut, en olisi saanut aikaiseksi.

Kun paperit oli laitettu menemään, niin heräsi itsellekin kysymys, miksi? Mut saa kyllä helposti houkuteltua kaikkeen mukaan, mutta jokin raja siinäkin. Taustalla oli tietty "lapsuuden" haave ja ajatus siitä, että mun mielestä maanpuolustus kuuluu yhtälailla naisille kuin miehillekin, ei se ole ainoastaan niiden velvollisuus. Lisäksi asiaa vahvisti se, että oma pappa oli aikoinaan taistellut rintamalla. Päätin, että nyt oli aika tehdä loppu "olen liian pieni" -ajatuksesta, joka oli ainut asia, joka sai minut hieman empimään asian suhteen.

Kun kutsu valintatilaisuuteen oli tullut, motiivit lähteä armeijaan muuttuivat jonkin verran. Kiinnostuin eri koulutushaaroista ja etenkin johtajakoulutuksesta. Ymmärsin siinä vaiheessa paljon enemmän kaikista armeija-asioista kuin silloin, kun hakemuksen olin lähettänyt. Aloin kokea, että armeijasta, etenkin sen johtajakoulutuksesta, voisi olla hyötyä tulevaisuudessa ja tietenkin aloin pohtia armeijaa kasvattavana kokemuksena. 

Juuri ennen valintatilaisuutta kaveri ilmoitti, että ei lähdekään. Siinä vaiheessa se ei vaikuttanut muhun sitten tippaakaan, sillä mä jo olin tehnyt päätöksen, minähän lähden armeijaan, jos vain PAM:n käteen saan valintatilaisuudessa. Niinhän siinä sitten kävi, lähtökäsky annettiin, eikä ole alkanut jänistää ainakaan vielä, enkä usko että tulevan vuoden aikana niin tulisi edes käymään. 

Valehtelisin, jos väittäisin, etteikö yhäkin toisinaan kävisi "miksi?" -kysymys mielessä. Tämä kysymys liittyy lähinnä siihen, että mulla ei ole armeijasta todellakaan mikään romantisoitunut kuva, pikemminkin olen kuullut paskajuttuja kyseisestä asiasta. Koko ei aiheuta enää paniikkia, sillä en ole sortunut juurikaan itseni yliarviointiin ja tiedän, että pärjään.

Tiivistettynä vastaus kysymykseen miksi: kiinnostus armeijan antamaa koulutusta kohtaan ja tietenkin palava halu lähteä.

Pahoittelut viime aikoina turhan monesta armeijapostauksesta

tiistai 7. toukokuuta 2013

STJ 14kk

Tänään 14 kuukautta siihen, kun minä astun palvelukseen! Tuntuu kamalan pitkältä ajalta, mutta kun miettii kuinka paljon on tekemistää oman kunnon ja samalla painon kanssa niin tulee mieleen, että tuleeko tässä vielä vähän kiire. 

Treenihommat on lähtenyt käyntiin ihan hienosti, mutta ruoka puolella on vähän ontumista. En vaan käsitä mikä siinä on niin vaikeaa. No okei, on ollut kiireitä, vappukin oli, muttei epäsäännöllistä syömistä pelkästään niiden syyksi voi sanoa. Kai se on taas pikkuhiljaa opeteltava. Vaikka syöminen on ollut vähän niin ja näin, on vaa'an lukemat aamuisin näyttäneet 41kg, johon olen ihan tyytyväinen.

Kuten sanoinkin, treeni on lähtenyt kulkemaan ihan hyvin. Nyt viimeviikkoina on ollut vähän muuta menoa, niin salilla käynti on ollut vähän niukemman puoleista, mutta salin puolella olen ollut ihan hyvässä vauhdissa ja olen taas lämmennyt ryhmäliikunnallekin. Ja kun salille ei ole kerennyt, niin olen lähtenyt lenkille ja ottanut pieniä juoksupätkiäkin. 
Juoksin muuten viimeviikolla cooperin ekaa kertaa sitten lukion ykkösen ja olin todella yllättynyt, sillä juoksin n. 2250m joka oli yli puoli kilometriä enemmän kuin lukion ykkösellä. Tästä on hyvä lähteä!


Tänään oli hieno keli, joten pienen käsitreenin suoritin takapihalla. Ikävästi piti vielä varoa vasenta kättä, sillä vasemman käden olkapäälihas oli vähän kipeä eilisen rokotuksen jäljiltä.Salille suuntaan taas luultavasti torstaina.

Huomenna meikä ottaa suunnakseen Hollolan ja graafisen suunnittelun pääsykokeet. Vähän jännä fiilis, ehkäpä nyt vähän karmii ne tehtävät mitä siellä tulee vastaan. Toivottavasti saan jotain sutattua papereille!  

maanantai 6. toukokuuta 2013

Maanantai

Sori viimeviikon hiljaisuus. Vappuviikko oli oikein mukava, kulta tuli meille tiistaina ja oli perjantaihin asti. Eipä tehty mitään erityistä, väriteltiin värityskirjaa, koottiin palapelistä reunat, kun hermot eivät riittäneet pidemmälle ja tietenkin syötiin hyvin (paljon)

Mutta nyt takaisin tähän päivään. Heräsin melko aikaisin ja kahdeksalta olinkin jo lähdössä lenkille. Lenkki ei ollut kovin pitkä, sillä pitkää lenkkiä en olisi ehtinytkään tehdä, sillä piti kiitää Vammalaan rokotukseen. Joka tapauksessa oli kiva happihyppely aamutuimaan, voisi oikein ottaa tavaksi. 
Samaisella reissulla, kun kävin ottamassa rokotteen niin poikkesin myös kirjakaupassa. Graafisen suunittelun pääsykokeita varten piti ostaa A3 kokoinen lehtiö. Kaupassa iskikin paniikki, kun en muistanut paperin paksuutta. Onneksi ostin kaksi lehtiötä, sillä joutsenlehtiön paperi olisikin ollut liian ohutta. Lisäksi ostin tussin ja uudet vesivärit. 

Tämä päivä on sujunut ennakkotehtävän piirtämisen (en toki ole viimetipassa) ja POTC:n katsellessa. Huominen kuluu varmaan jota kuinkin samalla kaavalla. Keskiviikkona olisi sitten pääsykokeet ja kumma kyllä, mua ei jännitä vielä yhtään. Lisäksi tällä viikolla saattaa postiin tupsahtaa pieni Fitnesstukun tilaus, mutta siitä sitten enemmän kun se on saapunut. 

Tulevina viikkoina kalenterista löytyy enemmän menoa kuin kuluneen parin kuukauden aikana, joten saattaapi olla, että tulee kirjoiteltua useammin (tosin se nyt ei paljoa vaadi) Nyt loppuun on ihan pakko vilauttaa kuva mun kengistä jotka laitan YO-juhliin:
En kyllä tiedä kenkien mukavuudesta, jotenkin toinen kenkä puristaa varpaita vähän ikävästi tai sitten tää on tottumattomuutta, lenkkarit on mulla useammin jalassa kuin korkkarit. Mukavuudesta voi mielestäni tinkiä jos kengät maksavat 20 euroa, eikö niin?

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Vastauksia

Vaikka vain neljä lähetti kysymyksiä. niin silti kysymyksiä tuli kivasti, kiitos niistä :) Tässäpä olisi vastauksia:

Mitä lempinimiä sulla on ollu?
- Mulla ei ikin oikeastaan oo ollu lempinimeä, johtunee kai siitä, että mun nimi on itsessään niin lyhyt, ettei siitä ole voinut oikein vääntää mitää. Ok, ala-asteella mua sanottiin sählyssä sintiks.  :D

Mitä TV-sarjoja seuraat?
- Uusi päivä, Salkkarit sekä Viidakon tähtösiä tällä hetkellä

Mitä teet vielä tänään?
- Luultavasti aherran kuvisjuttujen parissa ja iltasella suuntaan salille :) 

Onko nälkä?
- Ei juuri nyt, söin hetki sitten

 Tykkäisitkö maksaa kaiken tasarahalla?
- Joo, koska viissenttiset on ärsyttäviä

Mihin asioihin haluisit vaikuttaa kaupungissas?
- Täällä voitas ottaa huomioon myös nämä kaupungin reuna-alueet, eikä keskityttäis vain keskustaan. Jos totta puhutaan, en ole juurikan kiinnostunut paikallisesta vaikuttamisesta tai siis, se ei ole vain mun juttu.

Mihin kahteen ulkonäölliseen asian kiinnität ensimmäisenä huomiota, jos joku vieras tulee juttelemaan sinulle?
- Ihan ensimmäisenä hiukset ja sitten varmaan silmät.

Mitä arvostat ihmisissä eniten?
- Rehellisyyttä, uskollisuutta ja rohkeutta

Kesäsuunnitelmia?
- Ei ole, suunnitelmat on vähän tylsiä, fiilispohjalta vaan niin hyvä tulee

Kuinka usein käyt baareissa?
- En juuri koskaan, pidän kyllä tanssimisesta, mutta en siitä infernaalisesta väsymyksestä seuraavana päivänä.

Kuinka kauan olet seurustellut?
- Vähän päälle 8 kuukautta

Oletko bi, lesbo vai hetero?
- Lesbo oon

Minne haluaisit muuttaa?
- Lahteen, tulevaisuudessa ehkä Tampereelle

 Koska olit ajatellut muuttaa omillesi?
- Toivon mukaan tulevana syksynä

Oletko hakenut tai saanut kesätöitä?
- En hakenut, sillä mulla on töitä ympäri vuoden, mistä saan vähän rahaa

 Vaate, jota et ikinä pukisi päällesi?
- Maksimekkoa! Ihan vain sen takia, etten koe pitkää helmaa omaksi jutukseni ja lisäksi näyttäisin entistä lyhyemmältä

Mitä läheisesi ovat mieltä armeijaan lähdöstä?
- Aluksi osa nauroi ajatukselle, osa oli hieman kauhuissaan, kuten esimerkiksi äiti, joka sanoikin mulle muutama päivä sitten, että oli toivonut aluksi etten pääsisi lähtemään. Iskä puolestaan oli huolissaan koulunkäynnistä, sillä aion pitää armeijan takia välivuoden, mutta onneksi iskäkin on tajunnut, ettei se ole turha välivuosi. Nyt jotakuinkin kaikki, ainakin tietääkseni, suhtautuvat asiaan melko positiivisin mielin. 

 Asia/asioita, jonka haluaisit Suomessa muuttaa?
- Ihan ekaksi, oikeasti, kaikkien pitäis päästä naimisiin! Ihan oikeasti, Suomi on ainut Pohjoismaa, missä homot eivät pääse naimisiin. Muuallakin Euroopassa laillistetaan jatkuvasti tämä asia ja Suomessa eduskunta vaan lykkää asian käsittelyä. Eduskunnan pitäisi herätä siihen, että todella elämme 2010-lukua.

Jatka lausetta "kun minä olin nuori..."
...lastenohjelmat oli hyviä ja lapset olivat lapsia, jotka leikkivät meikkaamisen sijaan.

 Missä maissa olet käynyt?
- Ranskassa ja Saksassa, jälkimmäisessä tosin vain sen verran että ajettiin Frankfurt Hahnista Ranskan puolelle, pysähtyen vain yhellä huoltoasemalla.

 Missä maissa haluaisit käydä? Miksi? 
- Vaikka missä! Intiassa, Australiassa, Irlannistta, Islannissa, Hollannissa... Haluaisin nähdä paljon eri paikkoja, eri kulttuureja, nähdä erilaisia maisemia...


Lempielokuvasi?

- Katson niin hävettävän vähän elokuvia, ettei mistään ole tullut ehdoton suosikki, mutta tykkään tosi paljon Walk the Line -leffasta

 Lempitaiteilijasi?
- En ole myöskään aivan kärryillä taiteilijoista, tiedän vain näitä suurempia, kuten Picasso ja Dali, joten vastaampa tähän, ettei mulla ole lempitaitelijaa


Lempimusiikkisi?

- Kuuntelen tosi paljon erilaista musiikkia, mutta kyllä se ehdoton lemppari on Mötley Crüe, Hardcore Superstar -tyyppinen musiikki, eli vissiin raskaampi rock kuvailisi sitä musiikkigenreä parhaiten


Miksi kirjoitat blogia?

- Tätä kysymystä mun piti pysähtyä oikein miettimään! Kai mä koen, että mulla on niinkin paljon asiaa että sitä pitää purkaa jonnekkin. Se asian paljous ei kyllä ole viime aikoina hirveän hyvin näkynyt, sillä kirjoittamistahto on ollut viime kuukausina vähän mitä sattuu, mutta kyllä kirjoitustahti alkaa pikkuhiljaa taas nousta.

Yksi onnellisimmista muistoistasi?
- Tämäkin oli aika paha kysymys, sillä on aika vaikeaa valita vain yksi.. Seurusteluun taitaa ne onnellisimmat muistot liittyä, mutta niitä on niin paljon etten todellakaan osaisi valita.. Niiden lisäksi yksi onnellisimmista muistoista liittyy kirjoituksiin ja siihen kun englannin kirjoitukset meni läpi! Silloin oli kyllä niin voittajafiilis, ettei paremmasta väliä!


Mikä sai sinut hakemaan juuri niihin kouluihin minne hait?

- Kokeilunhalu, varmaankin, sillä olin hakujen aikaan todella pihalla siitä, mitä haluan tehdä


Poltatko?

- En polta


Paras lukiomuistosi?

- Näitäkin on monta! Ehkäpä mainitsen pari-kolme parasta muistoa.  Yksi on ehdottomasti lukion kakkosella ollut parin päivän reissu Strasbourgiin Ranskaan, vaikka sen jälkeen olinkin viikon kipeänä. Toinen oli varmaankin Wanhojen jatkot Tampereella (osallistuin jatkoihin vaikken tanssinutkaan) ja lukion kolmoselta paras muisto on ehdottomasti penkkarit ja penkkariajelu :)


Kuinka usein käyt salilla?

- Pyrin käymään 2 kertaa viikossa salilla, mutta sekään ei aina ota onnistuakseen


Missä maassa haluaisit asua, jos Suomea ei lasketa?

- Ehkäpä Hollannissa, mutta en ole erityisemmin miettinyt, sillä mulla ei ole mitään haluja muuttaa Suomesta ulkomaille asumaan.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?
- Toivon mukaan kymmenen vuoden päästä olen opiskellut itsellleni mieluisan ammatin ja olen töissä. Asuisin Tampereella ja mulla olisi mukava koti ja parisuhde. Lisäksi mulla olisi jokin mielekäs harrastus. Saa nähdä missä sitä sitten oikeasti ollaan kymmenen vuoden päästä.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Vuoden ekat lonkkuilut

Aurinko paistoi, eikä tuullut juurikaan, joten oli viimein aika kaivaa longboard talvisäilöstä ja lähteä rullailemaan!
Ilokseni en löytänyt itseäni kertaakaan asfaltilta, vaikka kun matkaan lähdin niin olin varma, että niin tulee käymään. Onneksi "taidot" eivät olleet talven aikana vetäneet niin ruosteeseen, mutten kyllä näin kylmiltään uskaltanut mitään lähteä kikkailemaankaan.

Tästä eteenpäin ilta kuluukin jatkokoulutus -ja kuvisdiplomipapereita täytellessä. Huomenna olisi tarkoitus suunnata salille, sikäli saan kyydin tai auton käyttöön. Palaillaan!