Paluu bloggaamisen pariin on hyvä aloittaa ynnäyksellä mitä vuonna 2013 tapahtui. Vaikka kulunut vuosi olikin enemmän tai vähemmän nihkeä bloggaamisen osalta niin ei liene liioiteltua sanoa, että tää vuosi muutti mun elämää.
Vuoden aikana tapahtui yhtä jos toista, mutta muutamat jutut ovat jääneet erityisen hyvin mieleen.
Ei ole varmaan yllätys, että YO-kirjoitukset jäivät mieleen. Se lukemisen, stressin ja paniikin määrä oli kyllä niin infernaalista, että huhhuh! Ja se, että jokaisten kirjoitusten jälkeen oli sellainen olo, että nyt meni perseelleen ja sit ei auttanut mitään muuta kuin odottaa alustavia tuloksia. Hyh, tuota stressiä ei todellakaan ole ikävä! Vaikka alkuvuosi oli hyvin kirjoituskeskeinen, niin mieleen jäi mukavina juttuina mm. karonkka (potkijaiset) sekä abiristeily, joka oli hulvaton kokemus.
Toisena asiaina vuoden 2013 kevätpuolesta jäi mieleen päätös lähteä armeijaan kesällä 2014. Alunperinhän tämä oli vaan semmonen kun lyötiin kaverin kans kättä päälle ennen kirjotuksia, että lähdetään inttiin. Ja tässä sitä nyt ollaan, palvelukseen aikaa on 190 päivää. Intin odotustunnelmia enemmän sitten, kun on tasan puolivuotta lähtöön.
Oho, tää kuva jäikin muita pienemmiksi, no eipä sillä niin väliä. Kirjoitukset menivät mukavasti läpi omista epäilyistä huolimatta. Ei tullut L:n papereita eikä edes E:n papereita, mutta olen ihan ylpeä suorituksestani, vaikka ainahan olisin voinut panostaa enemmän. Kirjoituksista arvosanoiksi tulivat A (pitkä englanti), B (lyhyt matikka), C (historia), C (uskonto), C (psykologia), M (maantieto) ja M (äidinkieli) ja todistuksen keskiarvo oli 7,6, joka ei mun mielestä ole mikään pohjanoteeraus.
Kesäkuussa olin jo varma, ettei mulla aukea sitten mikään opiskelupaikka, sillä en ollut päässyt suoraan mihinkään. Hain siis LAMK:n tradenomiksi ja tietojenkäsittelijäksi ja näin jälkikäteen olen todella iloinen, etten päässyt kumpaankaan, sillä en voisi kuvitella itseäni noissa hommissa. Lisäksi tuli haettua muutamaan ammattikouluun. Just ennen täydennyshakuja sain kuitenkin postia, että olin päässyt opiskelmaan maalariksi varasijalta! Se riemu ei kestänyt tosin kuin vain hetken, sillä sen jälkeen mulle avartui kämpän etsimisen vaikeus. Epätoivoinen hakeminen tuotti kuitenkin tulosta ja sainkin todella mukavan asunnon.
Siinäpä oli tämän vuoden huippukohtia, palaillaan taas pian, pieni hengähdystauko toi mulle ideoita blogin suhteen! :)
